Burj Khalifa

Jäälleen teen rakastamaani asiaa. Vertaan ihmissuhteita johonkin, mikä ei liippaa läheltäkään, mutta silti kaikki yhteneväisyydet löytyvät.

Oletko koskaan ollut kiipeilemässä? Siellähän on varmistaja maassa seisomassa köyden päässä. Sen varmistajan sehtävä on pitää köydestä löysät pois ja ottaa vastaan omalla painollaan, jos seinällä oleva tippuu. Kiipeilijän on luotettava varmistajaansa täysin, että tippuessaan ei tipu korkealta ja voi turvallisesti jäädä laskeutumaan maahan. Jos joskus eksyt kiipeilemään varmistajan kanssa, joka tipauttaakin sinut kovaan lattiaan välinpitämättömyyttään, et todellakaan helpolla opi luottamaan kehenkään varmistajan roolissa. Eikä sinulla ole aavistustakaan, kuinka kovaa voi sattua, jos löydät jonkun, johon luotatkin täysin ja tippuessasi huomaat, ettei hän koskaan pitänytkään köydestä kiinni.


Eiliseen mennessä olin kiivennyt luottavaisesti pystysuora seinämää Burj Khalifan liki huipulle asti ja otteeni lipsahti. lähdin tippumaan ja luotin, että varmistajani koppaa. Jotakin tapahtui. Tippuessani monen tunnin pudotusta, tajusin, ettei minulla olekaan ketään pitämässä köyden päästä kiinni.
Jossakin puolivälissä tiputusta huusin apua koko keuhkojeni pohjasta ja köydestä juoksi ottamaan kiinni joukko hyviä ystäviäni. Mukanaan heillä oli jopa parit yllätyskasvot, jotka koppasivat.

Heräsin.

Hetken hapuilin sängystä vierestäni sitä miestä, joka teki minut onnelliseksi. Kävelin olohuoneeseen ja tarkistin sohvalta, kävin kylpyhuoneessa ja keittiössä. Tyhjä asunto. Lahosin olohuoneen matolle itkien, itkien ja itkien. Luin Facebookin keskusteluhistorian ja romahdin entisestään.

Se oli totta, eikä sittenkään painajaista. Enää ei ollut pistorasiassa kuin yksi puhelimenlaturi. Ainoa, mitä jäljelle on jäänyt, on tiskikasa, jossa on kaksi murokulhoa, kaksi lautasta, kahdet aterimet ja useita appelsiinimehuisia juomalaseja.
Minua kehoitettiin symbolisesti tiskaamaan mahdollisimman pian pois nuo hänestä muistuttavat astiat, mutta eihän se ole minun vuoroni tiskata. Tiskasin kolme edellistä kertaa.



Joskus käsittämätöntä onnellisuutta on vaikea kuvailla niin, että varmasti toiset ymmärtäisivät. Suurta surua sen sijaan on helppo kuvailla.
Täysin hiljainen huone. Ei ketään missään ja ikkunasta puhaltaa jäätävän kylmä tuuli jo ennestään kipeälle kurkullesi. Huoneessa ei ole lämpötilaa, eikä eikä ilma tuulesta huolimatta liiku mihinkään. Odotat koko ajan ovikellon soittoa, jotta voisit juosta ovelle häntä vastaan. Hypätä kaulaan ja kertoa paljonko välität. Ovikello ei ole soidakseen. Se ovikello on kiinnitetty oveen vain vittuillakseen sinulle.
Mustat seinät huoneessa alkavat kaatua päällesi ja puristavat sinut paikalleen. Et pysty liikkumaan ja annat kyyneleen vierähtää poskeltasi häntä varten ostamiesi seksikkäiden alusvaatteiden reunuksiin.

Kroppasi saattaa toimia ja hymyillä. Saatat olla mukana normaaleissa päivärutiineissa. Koirat ulos. Aamupala. Telkkarin katselu. Iltapala. Uni. Jossain välissä koulu tai ajotunti. Mutta mihinkään et pysty keskittämään ajatuksiasi. Ainoa, mitä tunnet on se huone. Maailman ahdistavin huone.


Nyt tehtävä:
Jos sinulla on joku, josta välität, kävele hänen luokseen heti, kun mahdollista. Käske hänen katsoa sinua silmiin ja kerro hänelle rehellisesti, kuinka paljon välität hänestä. Käske hänen edelleen katsoa sinua silmiin ja kertoa rehellisesti, paljonko hän sinusta välittää.

Vältetään korkeat pudotukset puhumalla ja huikataan ennemmin sinne alas varmistajalle, pitäähän hän varmasti köydestä kiinni.