tiistai 26. kesäkuuta 2012

Wau, mitä pikku asioita!!


 

Niin kun moni mun teksti, niin alkaa tämäkin tapauksella, johon törmäsin kaupungilla ja aloin ajatella asiaa eteen päin leveä hymy naamalla.

Äiti tuli bussiin kahden pikkupojan kanssa. Toinen pojista arviolta 7-8, toinen muutaman vuoden nuorempi. Tämä nuorempi poika jo bussiin astuessa havaitsi jotain aivan äärettömän upeaa. Bussinpenkit. Poika haukkoi henkeään halitoituneena ja totesi äidilleen: "Äiti! WAU! Kato mitä penkkejä! Siis WAU! mitä penkkejä!" Ja toisti tämän lauseen kolmasti, kuin vakuuttaakseen penkkien todella olevan aivan käsittämättömän upeita.

Mun oli pakko hymyillä. Aloin ajatella, kuinka tuo pikkupoika on uskomaton otus, kun kykenee Tampereen kaupungin liikennelaitoksen linja-autostakin löytämään jotakin henkeäsalpaavan upeaa.
Olen kuullut väitteen, että jos löytää maailmasta tarpeeksi hienoja ja ihania asioita, saattaa pikkuhiljaa se negatiivisten asioiden löytämiskyky kadota osittain. Tähän saatan jopa uskoa. Mä en voinut olla ajattelematta, kuinka se pikkupoika on varmasti maailman onnellisin ihminen, jos noin pieniä asioita löytää noin vahvasti upeina, niin eihän sellainen ihminen voi nähdä tällä teorialla maailmassa enää mitään pahaa.


Tästä tapauksesta on aikaa nyt noin pari viikkoa. Olen tietoisesti koittanut etsimällä etsiä ympäriltäni noita pieniä aivan mahtavia asioita ja olen huomannut, kuinka tähän edellä mainittuun teoriaan uskominen vahvistuu ja vahvistuu koko ajan.

Esimerkkejä huomioista:

  • Bussiin juhannus aattona astuneet pari selkeästi humaltunutta rastapäistä narkkarin näköistä nuorta miestä löysivät bussin takaosasta pikkupojan lippalakin ja vevät sen kuljettajalle eteen. (VÄLITTÄMINEN ihmiseltä, jolta en sitä olettanut.)
  • Särkänniemessä isä, joka kävi kahddeksan kertaa peräkkäin Viikinkilaivassa lasten odottaessa laivan ulkopuolella. (INNOSTUS johonkin asiaan aikuiselta ihmiseltä niin vilpittömästi)
  • Sen Viikinki-isän tytär (arviolta 4vuotta), joka sanoi isälleen kolmella ensimmäisellä kerralla isän mennessä portista: "Isä.... Muistathan olla varovainen..?" (en tiedä mikä siinä oli, mutta oli tilanteena käsittämättömän sympaattinen)

Näihin ajatuksiin tällä kertaa.

2 kommenttia:

  1. siis apua miten sympaattinen pikkutyttö :)

    tulin hyvälle mielelle tuosta, joten mahtavaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se tyttö sai kyllä ensimmäisellä kahdella kerralla mun käsivarret kananlihalle! :)

      Poista